Valvoin illalla myöhään joten heräsin tänään myöhään, vasta kymmenen maissa. Eipä silti, mistään en myöhästynyt kun oli vapaapäivä eikä muutenkaan ollut mitään suunniteltuja menoja.

Ajattelin lähteä pilkille. En lähtenyt. Ei ollut matoja enkä löytänyt keinomatojakaan, joita minulla piti olla pari purkillista, punaisia ja keltaisia. Olin muutaman kuukauden takaisessa muutossani tallettanut ne jonnekin. Nimenomaan jonnekin. Lisäksi oli pakkanen, kymmenkunta astetta oli miinusta mittarissa. Se on tässä vaiheessa talvea paljon, ainakin jäällä istuessa. Joten se siitä toistaiseksi.

Päätin leipoa kääretortun tai kaksi. Löysin nimittäin illalla hyviä esimerkkejä osoitteesta Vuodatuksen blogista Rakkaudesta ruokaan.

Kävin kaupasta hakemassa puuttuvia tarvikkeita ja muitakin puutteita. Tuli ostettua kaikenlaista muutakin kuin puutelistalla oli, mutta tarpeellista yhtä kaikki.

Tein taikinan ulkomuistista, joten ensimmäinen ei paistos ei onnistunut ensinkään. Se paistui kyllä mukavasti, mutta tarttui liian lujasti paperiin kiinni. Huomasin sen, kun olin jo levittänyt hillon sen päälle ja aloin kääriä sitä rullalle. Levypä ei irronnutkaan millään paperista. Lisäksi se ehti kuivahtaa sen verran, että se tosiaan oli levy. Se siitä sitten.

Toinen epäonnistui toisella tavalla. Vähensin taikinaan laitettavien jauhojen määrää, mutta pellille kaataessani huomasin vähentäneeni hieman liikaa, etenkin kun laitoin taikinaan yhden kananmunan enemmän.

Paistaminen onnistui tälläkin kertaa hyvin, ja nyt olin nopeampi täytteen levittämisessä. Koska kananmuna- ja jauhomäärien suhde ei ihan osunut kohdalleen, levy muistutti enemmän munarullaa kuin käätetorttulevyä.

Yhtä kaikki, levitin jumpushilloa taas levylle ja käärin rullalle. Nyt kääriminen onnistui, paitsi ihan lopussa levy hieman repesi kun sekin oli tarttunut paperiin. Samapa tuo, nyt kääretorttu on jäähtymässä ja odottaa että syön sitä (tai sen), kun palaan illalla kyläreissulta kotiin.

Jumpushillo on sellaista hyvää, jota tekee muuan tuttu opettaja. Nimi tulee sisällöstä eli juolukkaa, mustikkaa ja puolukkaa ynnä sokeria sopivissa suhteissa (joita en ole kysynytkään). Mukavan makeaa ja kätevän löysää, mainiota vaikkapa korppujen päälle levitettynä.

Opiksi ainakin nämä: ensi kerralla kertaan ohjeita ja käytän toisenmerkkistä leivinpaperia.