Tarkoituksenani oli tehdä jälleen makeaa naurispiirakkaa, mutta kun kaupasta ei löytynytkään nauriita vaan punajuuria, päätin muuttaa suunnitelmaa ja tehdä päällystetyn punajuuripiirakan.

Varsinaisen piirakan ainekset ovat: kilo punajuuria, 4 kananmunaa, 1 dl hunajaa, 2 ½ dl tavallista sokeria, 2 ½ dl kylmäpuristettua rypsiöljyä, 4 dl vehnäjauhoja, ½ tl soodaa, ½ tl leivinjauhoa, 2 tl kanelia ja 1 tl suolaa.

Kuorrutteeseen tarvitaan 200 g mes- eli herajuustolevitettä (löytyy ainakin Haaparannan marketeista), 2 dl tomusokeria, 3 tl vaniljasokeria (siis oikeaa vaniljaa, ei vanilliinia, tulee parempaa) ja pari kourallista mantelirouhetta.

Alkuvalmisteluina kuorin ja raastoin punajuuret pieneksi silpuksi. Raastaminen kävi kätevästi sauvasekoittimeen yhdistettävällä "purkilla", jolla tehdään muitakin raasteita ja hienonnuksia. Muutama täyttö ja muutama suraus per täyttö ja homma oli ohi. Punajuuret olivat pienehkön perunan kokoisia, mikä sekä nopensi käsittelyä että vähensi sotkua eli työympäristön ja ihon värjääntymistä punaiseksi. Punajuuri värjää tehokkaasti, joten jälleen suosittelen kertakäyttökäsineiden käyttöä kun niitä käsittelette.

Sekoitin kananmunat, hunajan ja sokerin vaahdoksi. Laiskuuttani käytän sähkövatkainta, vaikka vispiläkin kävisi ja olisi jotenkin tyylikkäämpää. Retroa tai jotain. Mutta työläämpää. Vaahdon sekaan lisäsin ruokaöljyn. Pullo oli puolillaan, joten ei tarvinnut mitata: kaikki vaan sekaan mitä lähti. Kevyen sekoittelun jälkeen lisäsin osan jauhoista mukaan. Käytin siivilää apuna, jottei tule jauhokokkareita taikinaan. Loppuihin jauhoihin sekoitin muut kuiva-aineet ja lisäsin sitten kaikki taikinaan, sitä edelleen kevyesti sekoittaen. Jauhojen kadottua näkyviltä lisäsin sekaan punajuuriraasteen (kolmessa erässä jotta näen kuinka se sekoaa ja muuttuuko taikina joksikin miksi ei pitäisi: liian jäykäksi tai liian löysäksi. Ei muuttunut, joten kaikki eli kuorittuna melkein kilo meni punajuuria.)

Uunin lämmetessä kohti kahta sataa astetta levitin taikinan syvälle pellille, jolle oli asetellut leivinpaperin. Sitä asetellessani kerkesin ihmetellä, miksi se on vain 38 cm leveää. Kun peltini sisäleveys on 35 cm, ei paperista tule kuin puolentoista sentin korkuiset reunat puolelleen. Sentti kumpaankin laitaan lisää olisi kova sana, etenkin joskus kun  tekee jotain mistä tulee paljon nestettä tai on tullut tehtyä suuri määrä löysää taikinaa joka vielä kohoaa uunissa.

Paistoin piirakkaa uunissa 25 minuuttia, ja se riitti tällä kertaa. Piirakka oli pois otettaessa pinnastaan yhtä kauniin punainen kuin se oli uuniin laitettaessakin, ja hyvä niin. Tällä kertaa väri oli nimittäin yksi tärkeä elementti.

Kun piirakka oli hetken jäähtynyt, kumosin sen leikkuulaudalle ja irrotin siitä leivinpaperin. Palautin saman tien paperin paikalleen, painoin sen päälle matalan pellin ja kippasin homman ympäri. Näin sain piirakan uudelleen pellille, pinnoitusta varten; päällystys olisi ollut hankalaa syvällä pellillä. Kun vielä on paperi pellin ja piirakan välissä, ei peltikään sotkeudu jos täytettä vähän valuisi yli (niin kuin tuppaa yleensä käymäänkin).

Seuraavaksi tein päällysteen. Koska mes- eli herajuustolevite on notkeaa, ei sitä tarvise sulatella eikä notkistaa sulatetulla voilla (tai rypsiöljyllä, jota olisin käyttänyt sulatejuuston notkistamiseen). Tyhjensin pikkukulhoon puoli rasiallista, rapiat 200 g, mesjuustolevitettä ja sekoitin siihen 2 dl tomusokeria sekä noin kolme teelusikallista (saattoi hurahtaa vähän enemmänkin) vaniljasokeria. Senkin olen ostanut Haaparannalta muuten.

Levittelin pinnoitteen piirakan päälle ruokalusikkaa apuna käyttäen, sillä pinnoite oli aika notkeaa ja levisi hyvin vaikka piirakka oli jo jäähtynyt. Hyvä oli, että piirakka oli pellillä, sillä levitettä ei päässyt valumaan pöydälle. Lopuksi ripottelin päälle reilusti mantelirouhetta. Sitä oli jäänyt joskus pussin pohjalle, ja nyt sain loputkin käytettyä.

Piirakka maistuu mukavasti punajuurelta, niin kuin pitääkin; onhan se aika pitkälle siitä tehty. Johtuneeko rypsiöljyn käytöstä voin sijasta (tai runsaasta punajuurimäärästä), mutta piirakasta tuli erittäin kuohkea ja pehmeä, En ottanut kuvia valmistusvaiheessa, kun kameran akku oli latauksessa, mutta tässä on kuva pienestä annnospalasta voileipälautasella.