Tänään on lauantai eli kansallinen karkkipäivä. Sen kunniaksi kokkailin tänään makeaa ruokaa, siis ei pelkästään hyvää vaan myös maultaan makeaa. Sen lisäksi, että ruoka olisi imelää, se olisi myös värikästä. Niinpä lopputulos lautasella oli sellainen kuin alla olevassa kuvassa.

Kuva on otettu hämärässä ilman salamaa jotta värit erottuisivat paremmin. Tarjolla oli kylmää maustekalaa ja mansikka-banaanijogurtilla notkistettua bataattimuusia.

Eilen oli kaupassa kotimaista kirjolohta, joten sellainen lähti muiden ostosten kera mukaani. Koska kala oli sula ja tuore, päätin valmistaa sen saman tien.

Leikkasin kalasta pään ja selkäruodon pois ja asettelin fileet nahka alaspäin ja vierekkäin isoon uunivuokaan, jonka olin voidellut seesamiöljyllä. Koska syödään kalasta myös nahka, saa se makua voiteluun käytetystä öljystä.

Fileiden päälle ripottelin hyvin kevyesti muutamia mausteita: currya, valkopippuria ja kanelia. Suolaksi ripottelin hieman karkeaa merisuolaa täydentäen sitä hienolla merisuolalla sekä vähäisellä rippusella hienoa sokeria. Vuoan pohjalle lirautin muutaman lusikallisen vettä.

Paistovuoan peitin alumiinifoliolla ja paistoin kalaa noin 150 asteessa jokseenkin tunnin, ehkä vähän ylikin; en katsonut kelloa kovin tarkkaan vaan tarkistin kypsyyden kokeilemalla kalan pehmeyttä. Kun kala oli kypsää, nostin palat isoon rasiaan ja jäähdytin ne jääkaapissa säilytettäviksi.

Tänään valmistin bataattimuusin keittämällä pilkotun bataatin vähässä vedessä. Niiden kypsyttyä kaadoin veden pois, lisäsin sekaan reilusti voita ja muusasin ne mäskiksi. Maidon sijasta käytin muusiin tällä kertaa banaani-mansikkajogurttia, jota ei tarvinnut käyttää paljoa sillä keitinvettä jäi hieman bataatinpalojen sekaan.

Ruoka valmistui nopeasti ja näppärästi, sillä isojen bataattien kuorimiseen ja paloitteluun ei montaa minuuttia mennyt, ja nehän kiehuivat aivan itsekseen sillä aikaa kun puuhailin kokonaan muita huushollimommia. Kypsien palojen muuttaminen valmiiksi muusiksi oli sekin vain minuuttihommia. Lisäksi kun tarkoituskin oli syödä muusin kanssa kylmää kalaa, ei kestänyt kuin hetken kun eväät olivat pöydässä nautittavina.

Oranssissa muusissa oli pienoinen banaanin maku joka sopi muusin imelyyteen oikein hyvin. Oikeastaan voisi joskus kokeilla, millaista banaanimuusi olisikaan... Kalassa puolestaan maistui aavistus kanelista (vaikka ripottelin sitä todella vähän), ja ehkä sen matalasta valmistuslämmöstä (ja/tai vuoan vesilisästä ynnä umpinaisuudesta) johtuen se oli todella pehmeän mehevää. Tällä kokemuksella sanoisin, että taidanpa toistekin kokeilla kalan uunipaistamisen sijasta sen uunihauduttamista.

Nam!