Punainen on perinteisesti joulun väri. Niin sen täytyy olla, sillä ovathan tonttulakitkin punaisia, samoin joulupukin asusteet, siis sen cocacola-joulupukin joka meillekin tuli amerikoista jäädäkseen. Kukaan tuskin kaipaa perinteistä suomalaista änkyräjoulupukkia harmaine nuttuineen ja muine vanhanaikaisine vermeineen. Punaista sen olla pitää, punaista ja iloista.

Punaista piti oleman kolmas hyytelökin. Tai itse asiassa sen piti olla melkein samanlaista kuin kahdella ensimmäiselläkin kerralla, aikomukseni oli nimittäin vaihtaa vain omena päärynään mutta pitää mukana sekä selleri että kookoskerma. Kaupassa kierrellessäni huomasin kuitenkin, että glögit oli jo nostettu esille myyntitelineisiin. Niinpä reseptiin tuli toinenkin muutos: kookoskerma vaihtui mausteiseen rypälemehuun.

Aineksia2.jpg

Tämän näköisistä tarvikkeista tämänkertainen hyytelökakku alkoi rakentumaan. Päärynöitä oli kuusi, sellaisia melko suuria ja vielä likiraa'an kovia. Varsiselleriä käytin koko pussillisen ja glögiä meni kattilaan noin puoli purkkia, loput join sellaisenaan siinä sivussa. Kuvan kukat ovat sellereistä, ne käytin kakun koristeeksi.

Kuorin ja pilkoin päärynät ja sellerit pieniksi palasiksi, jotta ne ainakin jonkin verran hajoaisivat keitellessä. Tarkoitus oli kuitenkin että niitä olisi palasina kakussa, ja tavoite toteutui etenkin päärynän osalta sillä ne olivat vielä niin kovia että ne eivät juurikaan hajonneet. Keittelin palasia osapuilleen tunnin verran eli kunnes selleri oli sopivasti pehmentynyt ja pielneltä osin möhjääntynyt massaksi.

Kelmutin vuoan kuten edellisilläkin kerroilla. Mitäpä sitä hyvää konstia vaihtamaan. Uutta oli sen sijaan pinnan teko. Koska glögiä oli enemmän kuin tarvitsin keittämiseen, tein noin puolesta lasillisesta vahvaa hyytelöä kahdella pienellä liivatelehdellä. Asettelin ensin kaikki sellerinkukat vuokaan ja sitten varovasti kaatelin kuuman glögi-liivateliemen niiden päälle. Vuoan jäähdytin pitämällä sitä riittävän kauan ison kylmäkallelevyn päällä. Se jäähtyi ja hyytyi yllättävän nopeasti. Lopputuloksena oli noin puolen sentin vahvuinen, tummanpunainen hyytelölevy jonka sisällä oli vihreitä sellerinkukkia.

Glögihyytelön jähmetyttyä vuokaan hyytelöin keitoksen sekoittamalla siihen kahdeksan pientä liivatelevyä. Ehkä vähäisempikin määrä olisi voinut riittää, mutta varmuus on aina parasta. Varovasti kaatelin liemen aiemman hyytelön päälle jotta kerros ei rikkoutuisi. Jäähdytin vuokaa ensin pöydällä ja sitten vuorokauden verran jääkaapissa.

Gl%C3%B6gihyytel%C3%B6%C3%A4.jpg

Valmis hyytelö on melko punaista ja maistuu - yllätys? - vahvasti glögiltä. Seuraava maku on selleri, ja kun tietää kakussa olevan päärynää, myös sen maku löytyy etsivän makustelun jälkeen. Edelleenkään en käyttänyt sokeria, mutta käyttämäni glögi oli sekä vahvasti maustettua että varsin sokerista. Makeutta siis hyytelössä on hyvinkin tarpeeksi.

Käyttämäni glögin suosiosta huolimatta arvelen että tätä ei kovin usein uusita ainakaan tällaisena. Glögimausteet tulevat tässä liian vahvasti esille, joten jatkossa joko käytän miedompaa glögiä tai laimennan tätä jollakin, vaikka vedellä. Toisaalta myös erilaisten hyytelökerrosten yhdistelmä voisi olla mielenkiintoinen kokeilla. Hyytelökakut kun ovat helppoja ja suhteellisen nopeita tehdä; aikaa kuluu lähinnä vain hyytymisen odotteluun, itse valmistelun voi saada nopeaksikin. Mielessäni on jo joukko vaihtoehtoja joita voisin jossakin vaiheessa saattaa tarjolle. Tai sitten en.