Olen tainnut jo pari kertaa mainita, että vierailen ajoittain eräässä etnisessä marketissa tutkimassa vaihtuvan valikoiman sisältöä. Tällä kertaa mukaan lähti paketti aprikoosisosetta.

Olen pienestä asti ollut aprikoosipuuron ystävä; alakoulussa aprikoosipuuropäivänä luvan hakea lisää puuroa suoraan keittiöltä, se kun oli koulun yhteydessä keittäjineen kaikkineen. Joskus söin puuroa keittiössä useammankin annoksen, kaikille kun se ei maistunut. Minusta se oli herkkua; ripottelin puuron päälle vähän sokeria ja lorautin reunaan kylmää maitoa, siinä kaikki. Iso lusikka ei heilunut kuin hetken ja lautanen oli taas tyhjä.

Olen ajan mittaan keitellyt aprikoosipuuroa useita kertoja, valmistaen sen milloin pehmeistä ja milloin kuivatuista aprikooseista. Aikaa sen valmistaminen on kuitenkin vienyt koko tovin, joten siksi kai sitä on näkynyt ruokapöydässä harvakseltaan. Tämänkertainen löytö saattoi muuttaa asiaa ratkaisevasti.

Neljäsataa grammaa aprikoosimassaa pussissa, puolipehmeäksi levyksi pakattuna. Käytin puuroon koko annoksen, joskin vähemmälläkin olisi varmaan selvinnyt. Halusin kuitenkin saada puuroon makua ja syvyyttä, ja kun en halunnut ruveta jäännöstä säilyttämään ties kuinka kauaksi aikaa, otin sen verran ison kattilan että valmista tuli.

Pakettia avatessani kuvittelin massan olevan pehmeää, sellaista kuin joulun maissa ostamani lanttu- ja porkkanasoseet. Yllätyin kun sisältö olikin ohueen muovikääreeseen pakattu, taiteltu pehmeä levy. Halutessaan siitä voisi vaikka leikata siivuja tai jotain, mutta pidetäänpä mielessä vaikka leivontapäiväksi.

Tahnan liottaminen veteen kesti jonkin aikaa. Pidin kattilaa hellalla, miedolla lämmöllä niin kauan, että massa pehmeni kokonaan tasaiseksi massaksi. Sen jälkeen lisäsin vettä roimasti ja sekoitin seokseen mannaryynit, sokerin ja suolan. Sen jälkeen seurasi jakso tavanomaisen tylsää keittelemistä kunnes puuro oli valmista.

Se maistui todella hyvältä sellaisenaankin, ilman maito- ja sokerilisiä. Vaikka massa on edullista, kokeilen silti seuraavalla kerralla pakastaa siitä osan jotta voin keittää puuron pienemmälläkin kattilalla. Yhtä kaikki, helppouden nimissä tätä nähdään ruokapöydässä jatkossa useinkin. Lisäksi tästä saa helposti jälkiruoaksi sopan tai kiisselin, ja voihan tätä käyttää pehmennettynä vaikka täytekakun tai kääretortun sisuksiin.