Joka päivä on hyvä syödä jotakin hyvää, mutta aina sitä ei tarvitse kuitenkaan itse valmistaa. Hyvää ruokaa saa kaupasta mutta saattaa sitä saada ystäviltäkin.

Purkkimuikut.jpg

Sain jokin aika sitten ystävältäni, työkaverilta, pari tavallisen kokoista säilykepurkkia joiden sisällöstä hän ei ollut varma. Hän oli saanut omilta ystäviltään maistiasiksi joukon säilykepurkkeja ja hän halusi antaa niistä pari minulle. Hän oli tuolloin juuri lähdössä jollekin matkalle ja hän pyysi minua selvittämään, mitä ne pitävät sisällään. Purkkien kansissa oli joitakin merkkejä, joista ei oikein saanut selvyyttä.

Avasin ensimmäisen purkin kotona ja yllätys oli mieluisa: purkki oli täynnä kypsiä pikkumuikkuja. Hauskasti tuli mieleen sanonta, että ne olivat tiiviisti kuin sillit suolassa; kuvasta näkyy, ettei purkissa ollut tosiaan turhaa tilaa jäljellä. Haarukkka havainnollistaa purkin ja kalojen kokoa eli kaikki oli näiltä osin kohdallaan.

Kalat oli säilötty johonkin - ilmeisen omatekemään - mausteliemeen. Maku oli herkullinen ja kypsyysaste täydellinen. Haarukalla nostellen sai kalat irtoamaan toisistaan ehyinä ja jos olisin halunnut, ne olisi voinut aivan hyvin asetella lautaselle tarjolle kauniin näköisesti ja eheinä. Aika ei vain siihen riittänyt, kalat kun tulivat syötyä saman tien suoraan purkista. Toiselle purkille kävi samalla tavalla.

Vaikka olen aina sanonut - ja sanon vastakin - että särki on kaikkein paras purkkikala, ei muikkukaan huono ole. Pehmeäruotoisena se on vieläpä helpompi ja nopeampi valmistaa, sitä kun ei tarvitse suomustaa kuten särki pitää. Lisäksi muikun perkaus, "puhkominen", on nopeampaa kuin särjen suolistaminen evien ja päiden irrottamisineen.

Suomen järvissä kasvaa hyvää monien ruokien raaka-ainetta. Harmi vain, etteivät ne kelpaa monillekaan suomalaisille; Atlantilta pyydetyllä kalalla ruokitaan norjalaista kassilohta jota myydään halvalla Suomenkin marketeissa. Norjanlohelle parempi vaihtoehto olisi suomalainen kirjolohi, ja sekin vasta kylmän veden aikaan nostettuna. Tuolloin sen liha on kiinteämpää kuin lämpimien kesävesien aikaan. Kokeilkaa ja verratkaa.

En osaa sanoa, onko hyvä vai huono uutinen se, etteivät särkituotteiden teolliset valmistajat saa raaka-ainetta tätä nykyä tarpeeksi jotta tuotanto riittäisi kattamaan kysyntää. Hyvää on se, että särki kulkeutuu järvistä ruokapöytään mutta huonoa se, ettei sitä ilmeisesti vieläkään kannata kunnolla kalastaa. En nimittäin usko, että saantiongelmat johtuisivat siitä, ettei särkeä olisi vesistöissä tarpeeksi. Sen verran alikalastettuja ja särkiintyneitä vesistömme ovat.

Syö särkeä, se kasvattaa järkeä!