Kun on paljon kaappeja ja komeroita, tekee niitä tutkiessaan mielenkiintoisia löytöjä. Mielestäni olin nimittäin jo aikapäiviä sitten lahjoittanut jollekin aikoinaan lahjaksi saamani haudepadan, mutta kun erään komeron alahyllyä, jolla säilytän lainakissalle tarkoitettuja ruokia, teinkin yllättävän havainnon: pussien ja laatikoiden takana olikin haudepata.

Löytö johti yölliseen kokkailuun aamupäivän ateriointia varten. Olin nimittäin joitakin päiviä - tai oikeastaan jo reilu viikko sitten - ostanut kaalikerän ajatuksena tehdä kaalipataa tai jotain. Niinpä yhdistin nämä kaksi asiaa eli kaalen ja padan, ja eilen illalla pistin töpinäksi. Kaalikerän pintalehdet olivat jo vähän kuivahtaneet, ja pitkään pöytää vasten ollut kohta oli ottanut jo vähän itseensä sillä siihen oli tullut vähän mustia jälkiä. Kuorin kerän ja poistin huonoksi menneestä kohdasta reilusti pois, minkä jälkeen silppusin loput pataan. Lisäsin liemeksi reilusti vettä ja pistin virran päälle, ohjelmoiden padan kuumentamaan sisältönsä ja pitämään sen kuumana maksimiajan eli liki kymmenen tuntia.

Parin tunnin kypsyttelyn jälkeen hämmentelin hieman jo vailtunutta sisältöä ja lisäsin sekaan joukon mausteita: siirappia osapuilleen kupillisen, lihaliemikuution, vähän maustepippuria, reilusti mintturouhetta ja jonkin verran fenkolin siemeniä. Lopuksi reilusti valkosipulijauhetta. Pakkasesta kaivoin esiin pikkupaketin jauhelihaa jääkaappiin sulamaan.

Illan mittaan kääntelin keitosta muutaman kerran ja lisäsin keittoaikakelloon kestoajan ennen nukkumaan menoa taas maksimiin. Aamulla kun heräsin, keittoaika oli loppunut ja pata siirtynyt lämpimänäpitotilaan. Yön aikana kaali oli sopivasti ruskistunut samalla kun se oli kunnolla pehmennyt ja maustunut.

Hauduttelin jauhelihan paistinpannulla, kannen alla, pienellä lämmöllä sillä tarkoitus oli vain kypsentää se, ei ruskistaa. Aikani odoteltuani homma oli valmis, ja maustoin jauhelihan valko- ja maustepippurilla sekä aromisuolalla. Lisäsin jauhelihan pataan ja jätin keitoksen vielä pariksi tunniksi muhimaan.

Lopputulos oli maukas, etenkin kun en ole pitkään aikaan tehnyt kaaliruokia. Olen toki niitä muualla syönyt aina kun niitä on vastaan tullut, mutta omatekoisesta taitaa olla jo vuosi tai parikin aikaa.

Vasta tätä kirjoittaessani huomasin, että keitoksesta jäivät riisit puuttumaan. Niitäkin oli tarkoitus siihen lisätä, mutta toisaalta pelkästä kaalesta ja jauhelihasta tehtykin keitto on oikein hyvää. Seuraavaan annokseen laitankin sitten siten, että kypsennän vähemmän aikaa, teen sen kaalesta, jauhelihasta ja riisistä ja pistän sen uunivuokiin eli teen kaalilaatikkoa. Saattaapa olla, että teen myös kaalikääryleitä. Nähtäväksi jää...