Sain esikoiseltani hyvän ruokavinkin, kun hän kertoi tehneensä bataattimuusia. Sitä piti itsekin kokeilla, ja se olikin helppoa kun olin sattumoisi ostanut kaksi kohtalaisen isoa bataattia.

Tällä(kin) kertaa ruoan tekeminen oli yksinkertaista. Kuorin ja paloittelin bataatit kiehumaan. Kun paloitellessani huomasin niiden olevan selvästi kovempaa tekoa kuin perunoiden, päättelin, että keittoaikakin voi olla pottuja pidempi, joten annoin niiden hiljaa porista kannen alla jokseenkin tunnin verran. Itse asiassa ne taitavat oikeasti kypsyä nopeamminkin; ensi kerralla kokeilen, kuinka nopeasti.

Bataatinpalasten kypsyessä tekaisin kanttarellikastikkeen tavalliseen tapaani. Teflonkattilaan ruokaöljyä jonka kuumennuttua pyörittelin kanttarelleja siinä hetken ennen kuin sekoitin mukaan ruokalusikallisen vehnäjauhoja. Seuraavaksi kattilaan meni purkillinen sakeaa ruokakermaa, taas seurasi hieman sekoittelua ja lopuksi lisäsin vielä mausteet: hyvin vähän valkopippuria, vain vähän suolaa ja enemän kuin vähän valkosipulijauhetta. Hetken kypsyttelyn jälkeen kattila pois liedeltä ja kansi päälle jotta kastike maustuisi odotellessamme bataattien kypsymistä.

Suunnilleen tunnin päästä kaadoin bataattikattilasta veden pois niin tarkkaan kuin sain, vuolaisin tilalle pari kohtalaista könttiä voita sulamaan ja survoin nuijalla bataatinpalat soseeksi. Maitoa tai muutakaan nestettä ei tarvinnut lisätä, sillä bataatinpalaset olivat imeneet itseensä vettä ihan riittävästi eli sosetta sitten niin kuin tuli. Jääkö imeytyvän veden määrä vähemmäksi tuntia lyhyemmällä keittoajalla, jää nähtäväksi myöhemmin. Ihan lopuksi vielä hieman suolaa soseeseen (voissahan sitä jo meni, joten vähäinen lisäys riittää).

Hieman epäluuloisena lapoin lautaselle oranssia sosetta ja päälle sienikastiketta. Mutta: ennakko-odotukset olivat vääriä: värikäs sose olikin hurjan hyvää. Se oli pikkaisen makeaa, mutta ei kuitenkaan liikaa. Lisäksi sienikastike sopi mainiosti sen saatteeksi.

Kaikkineen parista isosta bataatista tuli sosetta kolmen reilun ruoka-annoksen verran, joten kun olin kanttarellis saanut lahjaksi, ei aterian hinta päätä huimannut. Valmistaminenkaan ei vaatinut hellan ääressä seisomista kuin hetken, sillä bataattien keittokuntoon laittaminen ja sienikastikkeen valmistaminen (sopivasti lomittain tehtynä) veivät yhteensäkään aikaa ehkä varttitunnin verran. Bataattien kypsyessä kerkesinkin kirjaa hyvän matkaa, mukavasti sohvalla loikoillen...