Sain taannoin naapurilta pikkupussillisen pakastettuja kehnäsieniä. En ole moisia ennen syönyt, enkä ole varma tunnistaisinko niitä edes livenä luonnossa. Yhtä kaikki: kun naapurin sieniasiantuntijatuttava oli ne syötäväksi kerännyt, kaipa ne syötäviä ovat.

Tekaisinpa kehnäsienistä siis kastikkeen tässä päivänä eräänä. Kuten yleensä, tälläkin kertaa tein kastikkeen kutakuinkin tavanomaisen kaltaisena valkokastikkeena, käyttäen kuitenkin nesteeksi vähärasvaista ruokakermaa. Arvellen kehnäsienten olevan mietoja, en maustanut kastiketta kuin valkopippurin ja valkosipulin hivenellä. Toisaalta hieman kuitenkin maustaminen nyrjähti, sillä olin ostanut viikunalla maustettua vuohenjuustolevitettä (mistä lienee senkin löytänyt) ja lisäsin sitä pari ruokalusikallista kastikkeeseen. Paljaaltaan levite maistuu mukavalta, mutta vähäinen määrä ei juuri kastikkeessa tuntune, arvelin ja oikeassa olinkin.

Kastikkeesta tuli erittäinkin syötävää ja maistuvaa, mutta kapea-alainen siententuntemukseni johtanee siihen että kehnäsienikastiketta ei tule kovin usein pöydästäni löytymään jatkossakaan. Toisaalta joku osaavampi ja paremmin tietävä voisi tietää tai keksiä muitakin käyttötapoja ko. sienille kuin tavallisen tylsä sienikastike. Tyytynen jatkossakin siis käyttämään sienikastikkeeni raaka-aineina parhaiksi havaitsemiani karvarouskuja silloin kun niitä on saatavilla. Seuraavana listalle yltävät kangassienet kaikessa voimakkuudessaan sekä mahdollisesti vastaan tulevat haapasienet. Erikoisen makunsa kastikkeeseen luovuttavat myös palsamirouskut, joita joinakin syksyinä olen oikein saalistanut, niitä kun on toisinaan runsaastikin saatavilla.

Sienet ovat arvokkaita luonnonantimia ja niitä kannattaa kerätä talteen jos mahdollista. Ne sopivat myös lahjoiksi ja vaihtareiksi; tälle kehnäsienet antaneelle naapurille tarjoan syksyisin kyytejä sieni- ja marjametsään. Pakkasessani on vielä häneltä saamiani kanttarellejakin, ja niistäkin voi tehdä todella makeaa kastiketta. Tai sitten leivänpäällistä paistamalla pannulla kanttarelli- ja sipulisilppua. Mutta se onkin jo toinen juttu.